Nykyaikana nopeus on valttia ja arvo muiden ylitse. Ihmisillä on kiire niin työssä kuin vapaa-aikanakin. Yhteiskunnassa suositaan tehokkuuden ajattelua, ja tehokkuuden katsotaan usein syntyvän siitä, että asioita tehdään paljon, nopeasti ja välittömästi. Oli kyseessä sitten markkinointi tai itse tekeminen, kaikki on nopeaa.

Hektinen elämänrytmi sopii joillekin – mutta monille se ei sovi. Yhteiskunta kuitenkin yhdenmukaistaa ihmisiä siinä määrin, että suurimmalla osalla on paine mukautua kiireiseen elämänrytmiin.

Ihmisten lisäksi myös palveluilta vaaditaan nopeutta. Tässä artikkelissa analysoimme, mikä kaikki nykymaailmassa tapahtuu nopeasti ja miten kiirettä voisi helpottaa. Kerromme myös hektisyyden aiheuttamasta stressistä ja siitä, miten mahdolliselta stressiltä voisi suojautua itseään kuunnellen.

Hektinen arki helpottuu oikealla asenteella

Tavallinen arkielämä tuntuu toisinaan koostuvan sarjasta tehtäviä, jotka on suoritettava päivästä toiseen, halusi tai ei. Monet rutiinit toistuvat säännöllisesti, eikä niistä voi luistaa. 

Tavallisia rutiineja ovat vaikkapa ruuanlaitto, töihin meno, lasten hoitoon kuuluvat tehtävät ja harrastukset. Lisäksi arki koostuu kymmenistä ja sadoista pienistä askareista, olipa kyse sitten imuroinnista tai sähköposteihin vastaamisesta.

Vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, ja jos käy töissä tai opiskelee, arjen pyörittämiseen liittyville rutiineille jää vielä vähemmän aikaa. Muutamassa tunnissa iltapäivällä tai illalla ei ihmeitä ehditä – kun rentoutuakin pitäisi.

Kiireen tuntu vaikuttaa tunkeutuneen arkielämään hieman kuin salaa. Jos pysähdymme pohtimaan, saatamme huomata, että monet niistä asioista, joita arjessa suoritamme, eivät ole välttämättömiä.

Nyky-yhtiskunta asettaa oletuksia siitä, miten vapaa-aika pitäisi viettää. Sosiaalinen ja perinteinen media, yleinen keskustelu sekä ihmisen taipumus vertailla itseään muihin ruokkivat näitä odotuksia. 

Tämä on inhimillistä. Jos saa jatkuvasti kuulla muiden ihmisten aktiivisuudesta, alkaa tuntea painetta toimia itse samoin. Suurin paineiden asettaja hektiselle arjelle löytyykin yleensä omien korvien välistä. Kukaan ei vaadi luopumaan hitaasta elämästä, mutta itsestä saattaa tuntua siltä, että niin pitää tehdä.

Nykyajan vaatimuksista voi onneksi myös pyristellä irti. Kaikki alkaa tilannekatsauksesta, jossa pysähdyt miettimään: Pitääkö tämä tehdä oikeasti? Kuka sitä vaatii? Entä mitä tapahtuu, jos en tee näin? 

Todennäköisesti rehellinen pohdinta auttaa höllentämään vaatimuksia ja tekemään sen hyvällä omallatunnolla. Tämän jälkeen voi miettiä, miten arjen hidastaminen käytännössä voisi tapahtua ja mitä konkreettisia toimenpiteitä se vaatisi.

Kenties esimerkiksi osan omista tai lasten harrastuksista voi lopettaa – tuottavatko ne tarpeeksi iloa kaikille osapuolille? Voisiko osan arjen ruokailuista hoitaa vähemmällä vaivalla vaikkapa puolivalmisteita hyödyntäen? Pitääkö kodin olla aina siisti, tai voiko siivouksen ulkoistaa?

Kiireen vaatimusten ulkopuolelle loikkaaminen vaatii rohkeutta, eikä se aina ole helppoa. Vaikein on kuitenkin vain ensimmäinen askel. Sen jälkeen helpottaa, kun huomaa, että arki sujuu vähemmälläkin suorittamisella.

On arvokas oppi ymmärtää, että rentoutuminen ei ole ainoastaan asia, johon on oikeutettu vasta, kun kaikki kuviteltavissa olevat velvoitteet on suoritettua. Rennosti saa ottaa, vaikka arki olisikin levällään tekemättömiä töitä. 

Työelämän kiireisiin auttaa priorisointi

Työelämässä on vallalla tehokkuusajattelu, jonka mukaan työntekijän on annettava oma panoksensa mahdollisimman tuottavasti yrityksen liikevoiton kasvattamiseen. Poikkeuksiakin työpaikoissa toki on – ole onnellinen, mikäli sinun työpaikkasi on tällainen!

Lasta riippuen työpäivä on yleensä täytetty mahdollisimman tehokkaasti työhön liittyvillä tehtävillä, joita voivat olla niin kokoukset ja palaverit kuin käytännönkin toimet. Työpäivät saattavat venyä, ja vaikka ne eivät venyisikään, mielen valtaa helposti huoli ja syyllisyys keskeneräisistä tehtävistä.

Kiireen tuntu ei lisää työtehoa, vaan syö sitä. Kiireen tuntu lisää stressiä, jolloin keskittyminen herpaantuu ja työteho heikkenee.

Tästä huolimatta kiireen ilmapiiriä pidetään hyväksyttävänä ja jopa tavoiteltavana tilana. Kun tapaamme tuttuja ja kysymme kuulumisia, yleinen tapa vastata on kertoa, että töissä on riittänyt kiirettä. Tämä on sosiaalisesti sopiva vastaus, joka johtaa yleensä yhteiseen kiireen päivittelyyn.

Oikeasti kiire ei kuitenkaan koskaan saisi olla hyväksytty tosiasia tai jopa ylpeilyn aihe. Kiireinen työntekijä ei ole sankari, vaan ihminen, joka ei ole asettaa pistää rajoja itselleen ja on vaarassa uupua.

Omaa työtään ja työpanostaan pitäisikin tarkastella säännöllisin väliajoin muistuttaen itselleen, että kukaan ei ole korvaamaton työssään. Mikäli työkuormaa on konkreettisesti liikaa, siitä pitäisi pystyä puhumaan oman esimiehen kanssa.

On tärkeää muistaa, että työntekijää ei kuuluisi velvoittaa tekemään enempää töitä kuin työajan puitteissa on mahdollista suorittaa inhimillisellä tahdilla.

Aina työpaikan työmäärään ei voi suoraan vaikuttaa, eikä työpaikan vaihtokaan ole mahdollista. Eritysiesti silloin on tärkeää kiinnittää huomiota työstä palautumiseen. Työ ja vapaa-aika on tärkeää erottaa tosistaan selkeästi, jotta työkuorma ei uuvuta.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi tiukkaa linjaa sille, että töitä ei tee enää työajan ulkopuolella. Ajatuksiaan on vaikeampi hallita, mutta työasioiden murehtimista ja vatvomista tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää.

Lisäksi oma vaatimustaso työn suhteen kannattaa päivittää. Kaiken työn laadun ei tarvitse olla huippuluokkaa. On hyvä oppia erottelemaan ne asiat, joissa kohtalainen tulos riittää ja ne tilanteet, jolloin kannattaa oikeasti pyrkiä antamaan parastaan.

Erilaisten tärkeysasteiden tunnistaminen auttaa priorisoimaan työtehtäviä ja poistaa kiireen tuntua. Tällöin on myös helpompi sanoa työhön liittyviin pyyntöihin tarpeen vaatiessa jämäkästi ”ei”, eikä myöntyä kaikkiin vaatimuksiin vain miellyttääkseen muita.

Varo netin luomaa kiireen illuusiota

Sosiaalinen media ja ylipäänsä internet ovat hyvä esimerkki nykyajan kaiken läpäisevästä kiireestä. Netti on suunnattu vastaamaan välittömästi erilaisiin tarpeisiin. Viihdyke ja hyöty ovat klikkauksen päässä, deittisaiteista casinoihin ja juna-aikatauluista uutisiin.

Jos palvelussa on viivettä, nykyihminen hermostuu kokiessaan, että hänen aikaansa tuhlataan. Asioiden täytyy tapahtua nopeasti ja viivyttelemättä. 

Tähän tarpeeseen ovat keskittyneet vastaamaan muun muassa pikakasinot, joita löytyy kaikkipikakasinot.fi -sivustolta. Kun rekisteröintiä ei tarvita, pelaamaan pääsee alle minuutissa. 

Tinderissä taas on mahdollista selata mahdollisia deittikumppaneita yhtä nopeasti, hetkeäkään hukkaamatta. TikTok puolestaan perustuu lyhyille videoille ihmisten luomasta todellisuudesta. Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Joskus kiire ja nopeus ovat aidosti hyvä asia. Kukapa ei esimerkiksi haluaisi aloittaa pelaamista välittömästi, ilman turhia kommervenkkeja ja odottelua. Toisaalta esimerkiksi kumppania netissä etsiessä moni kokee kiireen negatiivisena asiana.

Kun tuntuu siltä, että päätöksiä pitää tehdä nopeasti, jopa nettideittailuun tulee paineita. Sitoutuminen on vaikeaa, jos ratkaisuja täytyy tehdä kiireellä – ja samalla tuntuu, että uusia, kenties parempia, vaihtoehtoja on tarjolla loputtomasti.

Moni kokeekin nykyisen deittailukulttuurin pinnallisena ja todellisuudesta vieraantuneena toimintana, joka lisää arjen stressikertoimia. Illuusio loputtomista mahdollisuuksista ja kiireestä aiheuttaa väärinkäsityksiä, stressiä ja mielipahaa.

Selviytymiskeino netin luomaan kiireeseen on simppeli. Nappaa parhaat palat siitä, missä pikakulttuuri on hyväksi. Hidasta tahtia niissä tilanteissa, joissa kiirettä ei kaivata. Tämä onnistuu parhaiten, kun tunnistat omat sudenkuoppasi. Tarkkaile mielialaasi. Jos olet rentoutunut ja levännyt vaikkapa nettipelisession jälkeen, jatka tätä harrastusta. Jos joillakin sivustoilla vierailu nostattaa sykettä ja tekee sinut ärtyneeksi, karta näitä saitteja. 

Muista, että netti on kehitetty ihmisiä varten, eikä sen luomaan hektisyyteen ole pakko sopeutua tai mennä mukaan. Joskus aikuisenkin voi myös olla viisasta asettaa itselleen rajattu ruutuaika. 

Kiireestä seuraa stressi – näin selviät siitä

Jokainen tietää omalla kohdallaan, että kiireestä seuraa stressi. Yksittäiset kiirepiikit voimme vielä sietää, mutta pitkittynyt kiire aiheuttaa ihmiselle stressitilan. Nimenomaan jatkuva stressi on ihmiselle haitallista.

Se, miten stressi ilmenee, riippuu yksiöstä. Yleisiä stressin ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi ärtymys, jännittyneisyys, ahdistuneisuus, masennus, nukkumisongelmat sekä vaikeus tehdä päätöksiä. Stressaantunut ihminen saattaa myös ajautua helposti konfliktiin muiden kanssa tai eristäytyä ihmisistä.

Psyykkisten oireiden lisäksi kiireen aiheuttama stressi voi ilmetä myös fyysisesti esimerkiksi huimauksena, ylimääräisinä sydämentykytyksinä, pahoinvointina, vatsavaivoina ja tihentyneenä virtsaamisen tarpeena. 

On tärkeää, että stressin saa pysäytettyä ajoissa. Lievennystä stressioireisiin voi hakea tekemällä niitä asioita, jotka lataavat omia akkuja ja hidastavat tahtia. Esimerkiksi lomailu Thaimaassa voi olla erinomainen keino lievittää kiireen tuomaa stressiä.

Tällaisia voivat olla esimerkiksi ystävälle puhuminen ja huolien jakaminen, itselle sopiva liikunta ja harrastukset, jotka lisäävät hyvää mieltä. Myös huumoria ja optimismia kannattaa pyrkiä lisäämään, sillä ne keventävät kiireen luomaa taakkaa.

Joskus nopea elämäntahti saa myös yhtenä stressioireena vatvomaan ja murehtimaan asioita liikaa. Aivojen on ikään kuin vaikea pysähtyä ja rauhoittua. Usein murehtiminen osuu iltaan, jolloin myös nukahtaminen vaikeutuu.

Liika murehtiminen kannattaa pysäyttää suuntaamalla ajatukset toisaalle, huolivapaalle alueelle, jossa mieli saa levätä ja kiireen tuntu lakkaa.